Pieni ihme se kai on, että talvi tuli sittenkin. Niin ankealta näytti ennen joulua ja vielä joulunakin. Lunta ei maassa eikä pakkastakaan kuin ehkä nimeksi. Mietin, että ainakin vuoden 2012 kalenterini, joka koristaa - meinasin sanoa työhuoneen - mutta työpisteen seinää on niin valkoinen tammikuun kohdalta, että vielä joulukuussa se tuntui kovin kaukaiselta.

Mutta niin sitä lunta vaan tuli ja pakkastakin. Aikojen alussa ihminen kai vain otti vastaan sen, mitä ympäristö tarjosi, mutta nyt jotkut jopa soittelee ilmatieteenlaitokselle ja tilaa poutapäiviä jotta juhlat onnistuisivat. Olisi siinä aikojen alun ihminen ollut ihmeissään, kun joku olisi sanonut tilanneensa poutaa huomiseksi. No olen minäkin, mutta se on tätä nykyaikaa.

Kun tuossa aloittelin uutta vuotta havahduin raikkaisiin tuuliin moneltakin suunnalta. Kai se omakin pää on antanut sen verran periksi ja lakannut kulkemasta “jotain tiettyä” linjaa pitkin. Kun maailma on pullollaan linjoja, osa kulkee pyörillä, toiset on maassa puiden toimesta ja joitakin on suunniteltu pitkä tovi ennenkuin linja on valittu. Kevyt kai sen olla pitää, ellei sitten skarpata.

Ihmiset on kyllä hassuja, minäkin siis, mutta muutkin. Jollain kuurilla on asiat saatava kuntoon. Toiset supistaa ruokavaliosta jotkut työntekijöistä. Miten hyvin nämä sitten auttavat se jää nähtäväksi. Ehkeivät kovin hyvin, sillä siihenhän loppuisi moni bisnes. Lehdessä lukisi, että kukaan ei osta enää yhtään laihdutuslääkettä, kun se viime vuoden tuote toimi ja nyt ollaan kuin viulun kieliä. Mitäs sitten, no ehkä jääkiekosta tuttu sanonta “laitojen kautta ylös” ajaisi pillerin pyörittäjät leveämmän pöydän ääreen ja jo olisi kohta uudet mainokset medioissa kehottamassa lisäämään painopistettä ja kai leventämään jalanjälkeä ihan konkreettisesti.

Mediassa moni asia näyttää upealta, sosiaalisessa mediassa varskinkin. Sitähän se tämäkin blogi edustaa. Web 2.0, jos sen lyhyemmin haluaa sanoa. Eli vuorovaikutus on tullut jäädäkseen. Vuoron perään vaikutetaan. Jos lannoittaminen on lannoite-aineen levittämistä, niin vaikuttaminen lienee kai jotain muutakuin korvasta saatavan vaikun levittämistä. Sanojen merkitysten kirjo tekee kielestä rikkaan. Vaikka rikka ei olekkaan rikkauden kulminoituma.

Uuden vuoden myötä ei asiat kai ole perustavalaatuisesti muuttuneet. Mutta jotain pientä on luvassa ja kai se täälläkin pitää saada näkymään. Mutta lisää siitä sitten kun on sen aika.

Yritän saada tekemisiin toisenlaista vivahdetta, jotta pelkkä kynän merkki ei määrittäisi, mitä sillä tehdään. Tämä kynä sopii hyvin numeroiden piiretelyyn, tällä voi kirjoittaa välimerkkejä ja tämä on oiva piirtämään lainausmerkkejä. Kynällä tarkoitan kaikkia niitä apuvälineitä, joita ihminen mielellään käyttää. Miksi niiden pitäisi edustaa alansa huippua tai loppuun asti mietittyä ja hiottua tapaa. Kun mikään ei ole pysyvää, tänään keksitty on huomenna onneton monessakin mielessä, jos ei muuten niin hinnassa ja sehän se on lopulta joka määrää. Mitä se maksaa, onko siihen varaa ja saanko naapurin kateelliseksi, jos minulla on tämä riippumatta siitä tarvitsenko koko vatkainta.

Ehkä uudesta vuodesta tai asenteesta voisi valottaa sen, että pyrin raikkauteen ja luonnollisuuteen. Soliseva puro voisi olla se ajatuskuva, jota pitää mielessä kaikessa mitä tekee. Purohan solisee talvellakin, ei siis tarvitse odotella kevääseen.

Joulukalenterin ensimmäinen luukku aukeaa huomenna Torstaina. Siitä se joulun odotus sitten voimistuu luukkuja availlen. Lunta odotellaan, mutta jos ensin pakkasta kiitos, ettei sohjo saisi märkää maata entistä vetisemmäksi.

On pitänyt kirjoittaa jo monesta jutusta, mutta niiden aika ei ole vielä tullut. Niin paljon on päiviin saanut kaikkea mahtumaan ja tuleva viikko tai kaksikin on täynnä melkein joka päivälle jotain. Kiireinen elämä ei ole mun juttu. Miten sen kaiken saisi rauhoittumaan.

Kirjaston kirjoja on parikin, molempien laina-aika on uusittu kerran, mutta vielä ne vaan antaa odottaa itseään. En kyllä taida uusia enää, jos saisi luettua ne tulevan viikonlopun aikana.

Joulun odotus ei onneksi ole enää itselle sellainen pyörremyrsky, kuin mitä se on joskus ollut. Toki siinä on mahdollisuus saada aikaan elämää suurempi karuselli. Mutta ehkä olen onnekas, kun olen jo nyt monen puuhan sitoma ja arjen näännyttämä. Asiat vain pitäisi saada tehdyksi. Mutta voin jo haaveilla vapaasta ajasta, kunhan vain teen tärkeimmät pois alta, enkä haali uusia ehkä turhiakin töitä tehtyjen tilalle. Pitäisi olla sitä VAPAA-AIKAA. Mutta jos sekin on täynnä jotain, niin eihän mulla ole silloin vapaa-aikaa lainkaan.

Aikuisena(tai varttuneena nuorena) sitä on kuitenkin havahtunut siihen todellisuuteen, ettei kaikkea voi saada heti, vaikka miten menisi ja olisi ja eläisi. Asiat vaativat aikaa ja monesti on juuri hyvä tai suorastaan ainoa vaihtoehto, että asiaan menee ja kuluu aikaa.

Lopultakin me elämme vain tässä ja nyt. Emme tulevassa emmekä menneessä. Miksi siis surkutella tai murehtia muuta kuin nyky hetkeä. Ajatus katkesi, hyvä tilanne lopettaa kirjoitus ja mennä nukkumaan. Hyvää yötä.

Ehkä joskus voisi miettiä mikä on oikeasti tärkeää. Tämä kirjoitus ei varmasti ole sellainen, mutta jotain suuntaa antavaa siinäkin on. Minulla on ollut täällä käytössä jonkin aikaa, ehkä vuoden verran tai pidemmälti tapa, että tarinat toistavat itseään. Ei vain päivityksestä toiseen vaan jo saman jutun sisällä.

Ajattelin nyt kokeilla vaihtoehtoista tapaa, eli jättää pois sen, mikä ei ole niin olennaista. Nykyisin kun kuka tahansa voi kääntää sivullisen tekstiä nappia painamalla, miksi tuhlata voimavaroja kahden tekstin kirjoittamiseen.

Ehkä suurempi syy taustalla on se, että minuakin on alkanut turhauttaa maailman yhteisen kielen käyttö kaikkialla. Meillä Suomessakin pitäisi osata sanoa kaikki Englanniksi. Ihanko vaan siltä varalta, että jos paikalla on joku ei alkuperäisväestöön kuuluva niin hänkin ymmärtää eikä koe itseään ulkopuoliseksi. Mutta eikö tässä ole nähtävissä se sama laulu, josta moni on saanut kärsiä pienen ikänsä. Suomessa on osattava puhua vieraiden maiden kieliä, jos sieltä tulee tänne vieraita. Mutta jos me mennään vaikka Saksaan tai Ranskaan, niin ei ne siellä vaihda Suomeen, ne puhuu omaa kieltä ja odottaa meidän sopeutuvan.

Toki kai se on niin, että yhteinen maailmankieli on hätävara, jota kaikki voi puhua, jos muuta yhteistä ei löydy. Mikä lienee sitten tarkoitus sillä, että Englannin kielisiä sanoja väännetään Suomalaiseen muottiin niin nopeassa tahdissa, että heikompia hirvittää. Millaiset mahdollisuudet sinulla on järjestää majapaikka kaverille kuuluu sanoa nykyisin seuraavalla tavalla. Onko teillä millaiset fasiliteetit, jos me tultaisiin yöksi. Mitähän tälläkin tarkoitetaan voi moni miettiä. Jossain mediassa joku itseään fiksuna pitänyt mieshenkilö totesi kyseessä olevasta sanasta, että se kertoo heti kaikille, mistä on kyse.

Se mieshenkilö voi pitää kylmän vaseliininsa, ei kiinnosta millaista se on ja mihin hän sitä käyttää.

Juttu on perusvireistä, kuten se on aina ollut, eli jostain on sanottava, eikä mikään tunnu koskaan hyvältä. No vedetään matto sen asian jalkojen alta. Eihän asioilla ole jalkoja, miten sitä mattoakaan voi vetää - kysyy General Manager.

JooJoo-miehelle vastataan, että se on fasiliteetin muutos potenssiin kolme. Jos edellisessä oli jotain omituista, niin herra voi lukaista ne yläapukoulun laskentaopin paperit ja tarkistaa mitä potenssiin kolme tarkoittaa.

Eli sitä toisenlaista sorvausääntä. Mieli on liikkunut ja kai se kehokin, kun paikat on vaihdelleet viime aikoina taajaan. Uutta kohti ollaan menossa, mutta se on vasta ensi kesän juttu. Ostimme rivitalon päädyn. Osoite siis vaihtuu, mutta kylä pysyy samana. Asunnon suhteen on saanut miettiä yhtä sun toista. Mutta eihän se pahalta ole tuntunut, se miettiminen. Vaihteeksi ihan kivaa puuhaa. Jos et ole viime aikoina pohtinut, niin suosittelen.

Talven pitäisi kai ilmoittaa tulostaan huomenna, mutta jo tänään oli pakkasherra taikonut pientä ja narskuvaa kenkien pohjiin. Aamuksi luvattu lumi tarkoittaa kenkien varaamista esille, enää ei pärjää kesälipposissa, jos lunta tulee parikin senttiä. Kumisaapas voisi olla paras, jos lumi päättää sulaa iltapäivällä pois. Mikähän siis olisikaan se oikea valinta.

Taloudellinen taantuma on pyörinyt kielen päällä, kun asuntolainaakin tuli otettua, mutta jospa sitä jotain puuhaa löytyis, vaikka pörssi sukeltaisi pohjamutiin saakka. Ainahan työtä on, se vaan voi tarkoittaa niiden fasiliteettien uudelleen järjestelyä. Vieläkö se sana tuntuu niin pahanmakuiselta. Ei, ehkä se vaan haisi pahalle, maku on lähes huomaamaton.

Eilen tuli televisiosta leffa, joka kosketti ja oli varsin positiivinen kokemus. Elokuvan nimi on Wall-E. Löytyy vuokraamoista, ehkä se tulee toisella kanavalla uudestaan hetken päästä. Pieni robotti toimi aurinkoenergialla, kerrassaan nerokasta. Elokuvista voi ottaa opiksi.

Tällaista tänään. Uuden alku tuntuu hyvältä.

Jos kahden viimeisen kirjoituksen väli oli yli kuukausi, nyt kolkuteltiin jo kahden kuukauden rajapyykkiä. Huh huh sentään. Tähänkö sitä ollaan tultu, ettei kirjoittaminen enää kiinnosta. Ei nyt sentään, kirjoittaminen kyllä kiinnostaa, mutta reaalimaailmassa jossa sitä kirjoittamistakin harrastan on ollut monenlaista säpinää. On katseltu asuntoja ja tuumittu mikä olisi se oikea. Ehkä sitä ei löydy, mutta edes joku vaihtoehto.

Lopulta sitten kuitenkin taidettiin löytää lähes oikea tai tarpeeksi miellyttävä. Mutta ennenkuin asumista voi harkita toisessa osoitteessa pitää saada se uuden osoitteen uusi talo valmiiksi. Pitää saada raha pankista ja onhan niitä pieniä asioita vaikka millä mitalla, mitä pitää selvittää ja yrittää muistaa kaikki oleellinen.

Kirjoittaminen on siis ollut sivuraiteella. Mutta on siinä vähän muutakin, olen jotenkin taasen ajautunut matkaviestimien ihmeelliseen maailmaan. Autokuume laski “Tyylikkään köyhäilyn taito” kirjan lukemisen jälkeen, mutta puhelimet tulivat kai uniin ja sitä myötä arkeen. Nyt niistäkin olen saamassa niskalenkin ja näkemässä valoa tunnelin päässä.

Viikonloppuna tuli sitten tehtyä ihan oikeita töitä puiden kaadon myötä.

Toki urakka ei ollut näin pieni, mutta ei makeaa mahantäydeltä. Mahasta puheen ollen tuli mieleeni, että vaikka liikuntaa olen harrastanut, niin voisi sitä enempikin tehdä. Taasen on uusi vaihde mennyt päälle. Pitää vaan toivoa, että jaksan sen kanssa vaikka sitten viimeiseen elinpäivääni saakka. Niin liikunnalliset projektit olisi hyvä ottaa tavaksi, ei vain hetken mielijohteeksi. Sehän se on monen painoaan keventäjän ongelma, tämä on vain väliaikainen juttu. Pian taas istun ja syön ja istun ja syön, vaikka ei olisi niin nälkäkään.

Kello se juoksee tai aika, vaikka ei niin nopeasti näytä viisari laukkaavan, mutta kun se kävelee sekunnissa yhden välin, niin toistojen kautta aikaa kuluu. Voisi ottaa mallia vaikka kellosta liikuntaharrasteiden ja toki muidenkin harrasteiden suhteen.

Kellon vuoksi pitää sujua unten maille. Ensi viikonvaihteessa saa nukkua tunnin enempi, jospa malttaisi ottaa bonukset(lisätunti unta) talteen.

Silence, far too long one

I guess I made it twice, I mean keeping long long period of silence before next article. Reasons are easy, other much better and more frustrating duties, which got me too tired to write anything. And once again I only try to draw some lines to describe my feelings overall. But the real stories are still on their way. Later, just a little bit later I put them here.

Last month and half was full of new apartment kind of planning. We decided to purchase an apartment. Target is already selected, but still many things are not under control. But do not get me wrong, many important things like loan and collaterals are taken care. Perhaps the most unsure issue is the target itself, it’s not yet ready. So we have to wait and build our dreams against the vision. Luckily it is new apartment, so probably not so much stress of leaking water pipes or other drawbacks.

Photo above is from last weekend. I was there and like you can notice we cut down some trees. Those were quite big ones but we succeeded. There is road behind, so this was an idea to ensure safety of the road, because trees were rotten enough to break down in a storm for example.

But now because time is running out I need to finish and get some sleep. Soon I do try to get into business I mean into those stories which have been too long in my head. They are eager to come out.

Updating…

Tämä taisi olla tosiaan tiedonsiirron mielettömyyttä, kun meni yli kuukausi, ennenkuin tieto lopulta siirtyi. Tosin nytkään ei ole luvassa vielä pitkää juttua. Vain jotain, jotta tiedätte blogin olevan edelleen elävien kirjoissa.

Syksy on ollut kiireinen ja sen vuoksi ei ole jaksanut paljon jakaa mitään. Hyvä kun on ehtinyt nukkua tekemisien välissä.

Mutta pian alkaa kolista postia tähänkin karuselliin.

Transmission impossible

It took over month to get at least some update. The Autumn has been such a busy, I could say too busy time slot in my life. Not much energy to drop lines here or anywhere. But soon I will return and with something to say for. So you can start to prepare.

Kesä alkaa kai olla jo lopuillaan, kun elokuukin on päässyt paremmalle puolelleen ja illat ovat pimeitä. Mutta sehän ei tarkoita sitä, että elämä olisi synkkää, päin vastoin. Syksy on jossain määrin aina uuden aikaa. Elonkorjuun jälkeen alkaa uusi aika. Kouluihin kirmaavat lapset pistävät omaankin “opiskeluun” vauhtia. Tai kai sitä vielä näin vuosia jo keränneenäkin kokee, että syksyn tullen on aika aloittaa opinnot.

Juttua ei ole ehtinyt saada kasaan viime aikoina. Sen verran rennosti olen lomani pitänyt. Tänään olikin jo eka päivää töissä, eli osaltani lomat ovat taakse jäänyttä elämää.

Polttavia aiheita on takataskuun tullut ja niistä ajattelin jotain lohkaista tännekin. Viime vuoden lopulla lupaamani lisäosat, eivät vielä ole ottaneet tuulta purjeisiin, mutta jospa tämä syksy jättäisi aikaa niidenkin osalle. Monta rautaa on tulessa jo nyt, yritän kuitenkin luovia parhaan kykyni mukaan ja uusin eväin. Loma oli upea juttu. Rentoa olemista.

Autumn comes and leaves are gone

The Summer seems to be over or soon it will be. But there should not be any bad signs in the air because of the Autumn. Good signs I can point out still. Schools starts and it makes me also thinking, should I continue my school, or at least some studies. Perhaps I could start making my short story and novel dreams come true.

Not much activity here. Busy Summer holiday, although I succeed to keep very relaxing attitude during the whole holiday period. Now I feel a lot of positive energy. In the end of last year I raised some ideas to expand this blog to new arenas. Still there has not been or seen any new arenas, if you don’t count on Google photos. But perhaps during this Autumn I could achieve something.

I guess time has helped me and I have grown at least just a little bit. Also discussions with friends have helped a lot. Thanks to you all.

More actions in near future. Keep up good spirit and clear visions.

Kesäloman alkuun ei ole enää pitkästi, odotus on jo korkealla. Eilen tosin olo oli vähän sekava, pahoinvoiva jopa. Pohdin, josko stressi(jos sellaista on ollut) laukeaa loman aluksi ja tulen kipeäksi. Mutta ehkä se oli vaan jotain sopimatonta ruokaa tms.

Viime aikoina en ole hirvesti jaksanut kirjailla elämän menosta. Sedän kuolema on ottanut voimille. Olen kyllä siinä mielessä sinut kuoleman kanssa, etten pidä sitä epäonnen aikaansaannoksena vaan luonnollisena asiana. Mutta puskasta tullessaan melkein asia kun asia voi olla yllättävä ja vie helposti jalat alta.

Kesäloman suhteen en ole suuria suunnitellut. Aikomus on ottaa niin rennosti kuin mahdollista. Hakea samalla uutta virkistävämpää mielialaa omaan arkeen. Vähän kuin uudesti syntyä elämään.

Kesän aikana olen saavuttanut 300km rajan polkupyörällä, mikä tuntuu mukavalta. Aivan hukkaan aikani ei ole siis mennyt. Toki mä olen päässyt töissänikin eteenpäin. Harrastusten suhteen, jos tuota työmatkaliikkumista ei lasketa, olen ollut melko saamaton. Mutta jospa sekin muuttuisi, kun loma alkaa.

Fresh start of everything

I’m almost desperately waiting start of my Summer holiday. Next four weeks should go rather smoothly. Not much preplanned missions, but still something. I just hope I could achieve more fresh attitude and more time to my hobbies. Recently my time has been full of not so important duties. And partly I think I have wasted my time too much.

I lost my uncle. Everyone’s life is going to end somewhere in the future. It’s natural law, but still it stops you.

Achievements lately, 300km with bicycle. Mainly when cycling between home and office. Not much more to mention for.

Viimein sain sitten luppoaikaa ja kuvia siihen muotoon, että ne sopivat Googlen jakeluun. Sinne on turha puskea useiden megatavujen kokoisia tiedostoja kun ne typistetään noin 100 kilotavun kokoisiksi. Joten imagemagick oli jälleen avuksi.

Nauti ole hyvä. Kuvien joukossa on yksi bonus, ehkä sen löydät.

Madeira photos

Finally I found time to arrange holiday photos from Madeira trip. Google has nice service. However no idea to try to push huge pictures, because the service is willing to show only 100kt sized photos. Therefore you need to do some work, but luckily there are tools for that. Imagemagick did help once again.

Enjoy. There is a bonus photo, you may find it if you are wise enough.

Reilu viikko sitten matkustimme Madeiran saarelle. Portugalin tukipakettia ajattelimme itse kartuttaa ja valitsimme matkakohteen huolella. Toki matkatoimisto vie omansa, mutta joitakin varoja saimme suoraan osoitettua Madeiran tuliperäiselle mantereelle ja sen asukkaille.

Saari ei ole suuren suuri, lentokenttäkin kovin lyhyt, mutta hyvin tuettu sillä osa kentästä makaa pylväiden päällä. Kelpaa siinä koneiden rullailla edes takas, kunhan noustessaan nousevat ja laskeutuessaan jarruttavat. Muutoin saattaa joutua uimaan.

Sää suosi, vaikka Suomessa taisi olla asteina mitaten lähes samat lukemat, tai jopa korkeammat. Kuuma siellä saarella silti oli. Niinhän siinä sitten kävi, että nenänpää ja kädet sekä niska paloivat, eivät poroksi, mutta punaiseksi. Liekö Madeiraviinillä ollut osuutta nenuun.

Grillaus on monen etelässä kävijän toivelistalla, mutta toisin kuin kotimaassa, he suostuvat menemään grilliin. Pihvit jäävät syömättä ja viinit juomatta, kun kansa kypsyy muovisilla astioilla. Itse pysyttelin varjon alla mahdollisuuksien mukaan. Pidän toki rusketuksesta, mutta luonnollinen muun työn ohessa ilmestyvä on mun juttu. Tähän väliin pitääkin kummastella, miten valkoisen värin kannattajissa on tummaa syrjiviä, mutta silti ne valkoisella maalatut haluavat olla tummia. Lienee siis paradoksi, en pidä tummasta, mutta haluan olla sellainen.

Olipa mukava palata takaisin Suomeen. En nauti turistina olemisesta, tuskin kukaan, mutta en edes siinä määrin, että haluaisin sitä harrastaa. Mökkihöperöys tuntuu huomattavasti houkuttelevammalta vaihtoehdolta.

Tämä päivä meni pyykillä, huomenna jo alkaa arki, onneksi viikonloppu on lähellä.

Grill in the sea

I just visited in the Madeira. The island is part of the Portugal. Nature of our visit was supportive. The Portugal and the island also seems to have some income/outcome problems. We did our part. At the same time new parliament was selected. I just hope this new group of people turn the economy of the Country into green.

Although not much high degrees of Celsiuses but still hot. I got red nose, arms and neck. Many tourists wanted more and they went in to grill. It’s on the roof of the hotel. There you can pick any plate you want and lie down. Try to remember turn yourself every now and then to achieve equal tan.

I personally not like it much so I stayed in the shadows. But hot in the shade as a rock band called the Kiss titled their album years ago. It’s strange that there are white colored people who does not like much about dark colors. But still those white ones want to have dark skin. More or less paradoxical issue. But there are strange things in the world - no a doubt of that.

Being tourist is not my kind of thing. I like more the cottage culture. I guess we try to achieve the balance. Decent amount of work and spare time. If work is like living in the facebook, you don’t want that in spare time. If you are taxi driver you may not like it to do on your vacation.

Photos are forthcoming as I have checked them out.

Kevät on kiireistä aikaa. Sitä huomaa että viikot menee hurjaa vauhtia, nurmi kasvaa ja lehdet täyttävät kaikki paikat puiden oksilla. Mahtuuko sinne lintuja enää lainkaan, kun lehtiä on kovin paljon.

Kesänodotus on jo suuri ja lomaakin toki kaipaa. Mutta ehkä vain eniten sitä, että oikea kesä putkahtaa esiin. Arkielämä on pyörinyt pitkälti työn siivittämänä. Kotosalla ei ole juuri jaksettu miettiä mitään. Vain seuraavaa päivää. Mutta jospa se kesä toisi voimavaroja kotiinkin.

Mökki on jälleen pulpahtanut pintaan ja sitä toivoisi kovasti saavansa oikeasti aikaiseksi, jotta vielä joskus pääsisi sinne lomaa viettämään. Kaverit aikoo rakentaa, josta minäkin sain innostusta ja toki myös havaintoja. Eihän se niin vaikeaa ole, eikä kaikkea tarvitse tehdä itse. Toki rahavaroja se syö, mutta niitähän voi kartuttaa kun välttää turhaa ostelua. Köyhäilee tyylikkäästi.

Kuulinpa tuossa kirjavinkin, joka pitää lukea kesänaikana. Oheinen linkki tosin johtaa vain listaan, mutta listan lopussa on kirjan nimi. Tyylikkään köyhäilyn taito, löytyy kirjastoista.

Summer is almost here

Time flies as usual. But luckily we are heading for sunny days and Summer itself indeed. Trees are almost already full of leaves, is there room for angry birds anymore. Today I heard description of the computer game called “The Angry Birds”. It was funny. Plump piggies roam and angry birds try to catch them up. Probably this is more complicated than my flat description, but take it as an abstract.

Summer I wait for you. Friends decided to build something neat. I got a lot of positive ideas about it and hopefully I could push my own build project forward. Basically it requires money. Recently I heard a tip about the book, which tries to courage to save money. Name of the book is “Art of Stylish Powerty”. It need to be read in near future. Although I already know few tips about saving money.