Päivä oli monessa mielessä vauhtia täynnä. Vaarallisiakin tilanteita, joskaan itse en ollut osallinen parissa kolarissa, jotka tulivat näkökenttään.

Ensimmäinen havainto keskussairaalan taksiparkissa, kun ei-taksi-auto peruutti ohiajavan auton kylkeen. Joskaan ei kovalla vauhdilla, kosmeettiset vauriot voivat toki olla suuria kustannuksia. Toinen havainto ilmaantui rantaväylällä, jossa henkilöauton perä oli rutattu. Rantaväylä ruttaus pulpahti kaupausta tullessa mieleen, kun ohi kävelevä henkilö puhui kolaroidusta ajoneuvosta. Pian huomasin, että henkilö käveli juuri samaisen rantaväylällä kolaroidun auton viereen. Hesen eväspussi mukanaan.

Kesäfiilikset eivät nousseet noista kolareista vaan kaupassa, josta mukaan tarttui jännittäviä ja kesää pursuavia ostoksia. Ei mitään suuria, mutta luulen, että niistä on iloa enempi, kuin mitä voisi hinnan ja koon suhteen kuvitella. Ainakin jos mielikuvitus ei ole vielä surkastunut ominaisuus.

Asuntoja kolisee postiluukusta, tai tarjouksia. Jospa se unelmakoti vielä löytyy. Torstaina on aika katsoa yksi mökki ja ehkä ensi viikolla toinen.

Mökki-projekti on ollut jäissä. Monen asian vuoksi kai, mutta kyllä sitäkin tekisi mieli saada alulle. Niin paljon olisi tehtävää ja niin vähän aikaa.

Nyt on pakko mennä nukkumaan, että jaksaa sitten heilua tuulimyllyjen tahdissa jälleen yhden työpäivän. Päivä vähän jännittää, pitää hoidella erästä asiaa, jossa olisi hyvä olla kaksi kelloa, toinen EEST ajassa ja toinen CEST ajassa. Mutta jospa se siitä lutviutuu, kun en voi kuitenkaan olla kuin yhdessä paikassa vaikka kelloja olisi kymmenen.